Kun vihdoin ja viimein alkaa onnistua...
Tällästä fiilistä sitä pitäisi joka päivän loppuun pystyä saamaan. Pitäisi oikeasti tuntua juuri tältä miltä minusta tuntui estetreenien jälkeen, ja nytkin kun vain ajattelen treenejä. Se oma pieni sekopää, jonka kanssa välillä tuntuu siltä, että siitä ei tule hevosta ei sitten millään. Mutta sitten tulee nämä päivät, kun tietää tehneensä jotain oikein. Että ei olekaan itse ihan paska.
Se ruikula, millä menin ensimmäistä kertaa viime vuonna, niin suoraan sanottuna en uskonut että saisin sen ikinä toimisi niin hyvin kun se on nyt toiminut.
Oikeasti, olen niin ylpeä tuosta elukasta! Otettiin sunnuntaina vähän hyppyjä, ja sanoin heti alkuun etten tahdo nosta Tiitun huippuun, sillä ei olla pitkään aikaan hypätty kunnolla ja Tiitu on ollut aina hieman epävarma hyppääjä.
Aloitettiin tulemaan kahta ristikkoa lävistäjillä, eli siis kasia. Tultin ravissa ja Tiitu oli tosi hyvin avuilla, ja vaikka nosti laukan esteeltä, niin siirtyi kuitenkin raviin heti kun pyysin.
 |
| Kiva könötys.... |
Sen jälkeen tultiin pari kertaa samaa höskää pikkupystyillä ja Tiitu oli siinäkin topakkana. Se kuunteli hyvin, ja tuli tosi nätisti molemmille esteille, vaikka ne ei isoja olleetkaan.
Sen jälkeen tultiin kaksi kertaa yhden askeleen sarjalle pienenä, että katsottiin samalla onko sarjan väli millainen, kun esteet olivat kentällä valmiina.
Tiitu hieman ryntäsi ekalla kertaa sarjalle, mutta toisella kertaa se kuunteli paljon paremmin ja hypyistä tulikin paljon parempia.
 |
| Joo noniin nyt istuntatreeniin... |
Tykkään tuosta oranssin pystyn kuvasta, sillä Tiitu on jotenkin tosi positiivisena menossa, ja vaikka itse olenkin ihan pösilön näköinen, niin ompahan hieno poni alla!
Tosiaankin, tuon sarjan jälkeen tultiin kerran okseri-pysty sarja, jolle tuli tosi kivat hypyt, vaikkakin väliä jouduttiin pidentämään kun tuli Tiitulla suunnilleen puolitoista askelta.
Alkuverkkojen jälkeen esteitä korotettiin hieman, jonka jälkeen tultiin rataa. Ensimmäisenä oli yhden askeleen sarja, jolta tultiin vihreälle pystylle josta jatkettiin kahden askeleen sarjalle jonka jälkeen siniselle pystylle. Eli siis todella simppeli rata, jossa kuitenkin tuli kääntelyä ja sain apuja läpi.
Tiitu tuli tosi hienosti kaikki ja vaikka pari kertaa hieman ryntäsi, jonka takia tuli puomi, niin kuitenkin sain Tiitun kuuntelemaan hyvin, ja sarjoille varsinkin tuli tosi hyvät hypyt.
Isoimmat esteet olivat noin 95cm, joten voisin sanoa, että treeni onnistui ihan hyvin.. ;) Olen niin ylpeä tosta pikkuhepasta, ehkäpä siitä tulisi esteheppa!
 |
| Minun poni <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti