288# Estereenit

Päästiin Rebekan kanssa pitkästä aikaa ihan kunnon rata estetreeniin, ja molemmista huomasi että pitkästä aikaa.
Rebeka juoksi altapois, poukkoili omiaan ja perse lensi kuin mikäkin, ja kuski yritti muistella miten ensinnäkin istutaan esteillä, esteiden välissä ja vielä ratsastetaan esteelle.

Meno alkuun sileällä kutakuinkin tälläistä.. 

Alkuun otettiin ihan vain isolla pääty-ympyrällä kavalettia. R oli tosi innokas, ja meillä olikin tavoitteena saada painetaso alemmaksi, ja mieluiten kokonaan pois. Jonkun ympyrän jälkeen, tavoitteessa onnistuttiinkin, ja Rebeka alkoi toimia rennosti, ja laukka tuntui mukavammalle. Kavaletti treenin jälkeen tultiin pieni rata, sama kavaletti vasemmasta, josta vinosti pikkupystylle, pitkä tie kavaletille oikealta josta pienellä tiellä toiselle pikkupystylle, josta käännös vasemmalle ja tarvittaessa kokohöskä uusiks. 

Eka kerta oli ihan hirveää, ja minä roikuin kyydissä, hevonen juoksi altapois, mutta kun tultiin uudestaan, niin tuntuikin jo tosi kivalle, ja pätkästä tuli kivantuntuinen, ja vissiin siistimmän näköinen. 

Ja nämä kuvat kuvastavat sitä kuskin touhuilua alussa... :D

XDDDDD

Sitten tultiin pieniradan pätkä mitä en muista, jonka jälkeen meille tuli pidempi kävelytauko, sillä oli ponin rata vuoro, kun se meni hieman pienempänä, jonka jälkeen otettiin sitten pari isompaa verkkahyppyä pystylle ja okserille jonka jälkeen aloitettiin rata, jota en jaksa tähän selittää, oli aika pitkärata, mutta aika yksinkertainen, jossa yksi hankalampi pätkä, okserilta sarjalle kaareva linja.
Rebeka teki tosi hyvän radan, ja itsekin ratsastin kunnolla, mutta sarjalle lähestyessä okserilta, en tiedä mitä ajattelin, tein todella pienen tieratkaisun, ja 120cm esteillä, ei sitä hypätä. Kolmas kerta meidän yhteisellä taipaleella, tuli kielto! Onneksi ei käynyt pahemmin, ja heti esteen korjauksen jälkeen radan loppu uudestaan, ja sarjalle tulikin oikein hyvä lähestyminen ja hypyt mahtavia!
Paras poni <3  ps. oon varma et vihree okseri oli ainaki 150cm koska valtava, kaikki väitti että on nipinnapin 120cm!

Heppa niin hieno ja sitten minä roikun tollee...

287#

 I've been set free, I am hypnotized by your destiny

You are magical, lyrical, beautiful

You are, and I want you to know baby

I, I love you like a love song, baby

286# Maastoesteitä

Oltiin torstaina taas hyppelemässä Tiituskin kanssa maastoesteitä. Tiitu toimi hyvin, ja viime kerran neuvoista hyödyttiinkin hyvin, ja meininki oli alusta asti hieman sivistyneempää, ja päästiin hyppäämään isompia!
Alkuun hypättiin verkkana pikkutukkia ympyrällä, ja Titu hyppäsi oikein hienosti. Sen jälkeen otettiin pikkumökkiä ympyrällä, josta tehtiin suunnan vaihto kun tuli tarpeeksi hyvä hyppy ja lähestyminen. Sitten tehtiin pientä rataa, jossa oli tosi hankalia käännöksiä varsinkin Tiitulle, mutta saatiin oikein hienot hypyt ja lähestymiset! Loppuun päästiin vielä pellolle alas- ja ylöshyppyjä sekä hautaa !
Tiitu meni nekin oikein hienosti, ja hautaa ei edes vilkaissut! Ja kuvista laatuja taas :3

285# Kesän tavoitteet täynnä

2.8 oltiin Tahkolla seuraestekisoissa. Samana päivänä olisi kyllä ollut aluekisat minulle ja Rebekalle, mutta koska minulla nuo pari nuorta lisänä, niin suunnattiin Tahkolle seurakisoihin.
Ensin starttasin Pepin kanssa 60cm, joka olikin oikein upea! Kuvat eivät olleet kyllä ihan parhaita meistä, mutta kuitenkin, näkee että poni pääsi yli ;)
60cm tuli siis oikein siisti puhdas rata, ja siitä rusetti mukaan! 70-80cm ei ollut ehkä yhtä hieno minun osalta, ja poni joutui paikkailemaan minun virheitä, mikä on ihan väärin noin nuorella ponilla  :(
Siitä kuitenkin minun mokasta tosiaan yksi puomi, mutta muuten nätti rata, ja minun jännittämä muurikin jäi taakse kuin tyhjää vain ! :) Hieno poni, taitaa kyllä tulla vielä jotain oikein upeeta tästä neidistä <3

Kisoihin lähti siis myös Tiitu, kun sattui sopivat luokat. Nämä kisat olivat siis Tiitun toiset kisat, ja ensimmäiset kodin ulkopuoliset, ainakin meillä ollessaan. Startattiin samat luokat kuin Pepin kanssa, ja jännityksestä kipeänä koko konkkaronkka jännitti, miten Tiitu toimii kisapaikalla.
Ja yllätyksenä, Tiitu käyttäytyi fiksummin kuin Rebeka :DD ! Tiitu oli todella kiltti talutella ja sen lisäksi, selästä normaalia rauhallisempi ! 60cm Tiitu oli tosi rento, ja mukava ratsastaa ja saatin tämänkin neidin kanssa oikein kaunis rata ja ruusuke!
70-80cm Tiitu oli vieläkin oikein rauhallinen, mutta kuski taas tosi jännittynyt. Alussa tuli pari kauheaa hyppyä, jotka Tiitu onneksi paikkaili ja loikkasi puhtaasti kaiken mitä eteen tuli, mutta kakkosvaiheen viimeinen este oli sarja, jolle tultiin liian pitkänä, niin tulikin puomi sieltä harmillisesti alas. Olin niin tyytyväinen ja onnellinen, ja taisivat muut olla yllättyneitä Tiitun radasta ( kuten videoinut Pinja kertoi totuuden :" Tiitu mitä ihmettä. Tiitu, sä olet loistava!" )

Sitten Rebeka. 110cm luokan verkassa oli verkkakenttä sekä kisakenttä jo ihan lällinä. Oikeasti. Oli satanut lähes kokopäivän, ja kaikkialla oli vain märkää. Verkassa R oli oikein mukava, ja en viitsinyt verkata pitkään - pohja upotti sen verran, että R vain väsyisi turhan nopeasti ja ei jaksaisi hypätä seuraavaa luokkaa. 110cm rata alkoi ihan perseelleen, eka este heti alas, sillä ratsastin Rebekan ihan liian pohjaan, ja kakkosesteen jälkeen melkein hyppäsin väärän esteen, sillä unohdin radan, mutta sen jälkeen rata alkoi rullaamaan, ja tuli hyviä hyppyjä, ja varsinkin minun kammoksumalle muurille. Hyi, siinä ei ollut mitään tolppia tms reunoilla, vain n. 110cm korkea muurin mötikkä. Loppurata menikin tosi hyvin, ja Rebeka toimi kivasti loppupätkän.
120cm oli meidän molempien ensimmäinen 120. Jännitys oli kova, mutta verkan mentyä hyvin, ei radalle meno jännittänyt. Ekat hypyt loistavia, ja vaikka vauhti reipastui, ei menty kaahaten ja saatiin alle oikein siisti rata, mutta harmillisesti toiseksiviimeinen este kolahti maankamaraan, muuten täydellisen radan jälkeen. Olin niiiin onnellinen!
Näiden kisojen jälkeen, olen ollut siinä tuloksessa, että minulle on siunattu maailman upeimmat hevoset!

110cm?

120cm

110cm

Radan jälkeen- heppa känkkä ja kuski suu virneessä ! 

120cm

284# Testissä kombikuolain

Heei!
Olen jo pidempään harkinnut kombikuolainta, ja kun nettikirppikseltä halvalla bongasin sopivat, päätin ne varata itselleni ja kokeilla, miten Rebeka toimii niillä. Tavan nivelestä Rebeka hieman hermostuu, ja olympiaa voin käyttää korkeintaan maastoillessa, jos en tee mitään hienompaa, sillä Rebeka ei voi sietää mitään sellaista suussa. Heppa voi näyttää pätkittäin nivelillä hyvälle, ja toki rentoutuukin välillä, mutta useimmiten kulkee vain todella jännittyneenä, en tiedä mitä Rebekan menneisyydessä sitten käynyt, että jännittyy niin paljon, sillä olen nähnyt kuvia Rebekasta koulutusvaiheesta Virosta ( kasvattajan tyttären kanssa juteltu joskus), niin silloin R oli rento kuolaimen kanssa, ja ei pitänyt kieltä ulkona. Noh, kummiskin toki yritän hitaasti Rebekan siedättää niveleen -ei sitä tiedä jos joskus on myynti edessä, niin kivempi se on ostaa nivelillä toimiva heppa...

No kuiteskin, kun kombit saatiin, niin heti innoissani lähdettiin testailemaan. alkuun Rebeka hieman ihmetteli koko höskää, mutta tuntui kuitenkin jo heti käynti siirtymisissä tosi kivalle. Kieli toki jäi ulos, mutta en sen kummempia odottanutkaan, se on jo nykyisin tapa eikä mikään protesti. En ruvennut ihmeempiä vääntämään, muutama avo ravissa ja laukassa, ja sitten treenattiin kouluradan pätkiä, mutta ei mitään hankalaa. Rebeka toimi tosi kivasti!
Oli herkempi kuin hackamoreilla, mutta paljon rennompi kuin tavan kuolaimella.  Todennäköisesti nämä kuolaimet jää meille hackamoren kanssa toimintaan, ja jos näiden kautta lähtisi siedättymään tavan nivelkuolaimeenkin ! :)

Tämä kuva kyllä istunnallisesti ja hevosenkin osalta kauhea mutta piti laittaa koska tuo Rebekan ilme niin tyytyväinen!

283# Lajin vaihdos luvassa ?!

Viime viikolla väkisellä pakotin isääni varaamaan minulle valmennuksen, ja vielä maastoestevalmennuksen! Maastoesteitten hyppääminen ei ole minulle kovin itsestään selvyys, muillakun Sampalla, jolla ei vielä pääse hyppäämään oikein mitään, joten jännitys oli suuri jo ennen kotoa lähtemistä. Koppiin lastattiin tälläkertaa Rebeka ja Tiitu.
Rebekan kanssa hommassa ei ole muuta ongelmaa kuin minun päässäni, mutta Tiitu ei ole mikään ihan varmimmasta päästä hyppääjä, ja vielä ensimmäistä kertaa maastoesteitä...
Ensin oli Rebekan valmennus.  Treenattiin tuttarin esteitä, kun se olisi tarkoitus tänä vuonna startata, kun muut kesän tavoitteet ovat jo täynnä ( 120cm - siitä myöhemmin ;) ).  Rebeka oli tosi kivan tuntuinen aina pätkittäin, ja uudet kuolaimetkin hoisivat hommansa kiitettävästi ( Siitäkin postausta myöhemmin! ).

Villimeno alkuun!

Tälle esteelle lähestyessä valmentajakin snaoi ilmeeni olleen erittäin keskittynyt. :D

Ja sen jälkeen Tiitu. Tiitu oli alkuun tosi kivan tuntuinen verkassa, ja saatiin ihan nättejäkin pätkiä. Sitten kuitenkin kun alettiin hyppäämään, niin Tiitu hieman jännittyi ja ei uskaltanut hypätä heti suoraan vaikkei muuten katsellutkaan esteitä juuri lainkaan, ja tuntui tosi kivalle. Heti alun jännittelyjen jälkeen, Tiitu rohkaistui ja hyppäsi tosi kivasti kaiken mitä eteen tuli, ja vaikka olikin aika innokas, niin saatiinkin valmentajalta tosi hyviä vinkkejä tulevaisuutta ajatellen, että miten treenata rauhallisemmaksi!

Hyi onko pakko mennä :c

Ai tää oliki ihan jees..

Ei prkl miksi!