310# Koulutreenejä Rebekan kanssa

Huh, Rebekan kanssa viimeksi postatuista koulutreeneistä taitaa ollakkin jo aikaa. Ei me kokoaikaa vain hypätä ja maastoilla, kyllä me yritetään olla kouluratsukkokin joskus. Siis oikeasti, yritetään.
Rebeka on hackamoreilla nykyisin aika vahva, ja sileällä menee helposti virkkuukoukkuun, ja vain vänkyröi vastaan. Mutta tosiaan, Micklemit ostettiin joulukuussa, ja ne nyt on toiminut suhtkoht hyvin. Ongelmana tässä on vain se, että nyt hevonen on niin herkkä suustaan, etten osaa ihan reagoida oikein, ja liikkuminen ei vieläkään mitään hyvännäköistä.

nohnoh, minnekkäs ne varpaat kattelee...

Sen lisäksi, kuten pelkästään ylläolevasta kuvasta huomaa, on oma istunta huonontunut. Tai ei oikeastaan huonontunut, vaan ryhti parantunut, sekä jalat ja kädet ruvennut seikkailemaan omia reittejään.

Korjaa yksi virhe, saa kymmenen tilalle, vai mites se menikään?

 Noh kuitenkin, jos nyt olisin valittanut tarpeeksi ja pääsisin asiaan.
Mentiin Rebekan kanssa 23.1 melkein vakava koulutreeni pihalla, ja äitikin pääsi kuvaamaan, joten saatiin edes vähän materiaalia, tai oikeastaan vähän julkaisukelpoista materiaalia.
Rebeka oli alkuun hieman jäykkä, mutta vetristyi aika hyvin. Tehtiin vain enimmäkseen ympyröillä, ja sitten pari sulkua ( Rebeka ei osaa, ollaan opeteltu), ja vähän avoja.

Rebeka roikotti alkuun kieltä aika paljon, mutta ei se haitannut. Se on jo Rebekan kanssa ihan peruselämää, ja kun se ei sillä pelaa, niin ei se haittaa.
Rebeka kyllä oli suhtkoht hyvä ratsastaa, ja tykkään siitä, että R on alkanut tulla ratsastaessa tasaisemmaksi. Ennen kun oli kuolain suussa, niin vähän väliä pää ylösalas, ja nykyisin vain silloinkun kunto loppuu kesken, niin saattaa pää nyökähtää, mutta ei läheskään yhtä paha kuin ennen.
Ja kun nyt katsoo kuvia, niin minnes se kuski kattelee...