246# Pientä löpinää

Tuli tuossa hetki sitten pyyntö, että kertoisin miten olen kouluttanut Pepille laukan, ja väistöjä tms.
Ajattelinkin siis tänä iltana, kun ei ole kiire mihinkään, ja muutenkin tylsää, niin tämän postauksen.

Pepin koulutushan aloitettiin aika pätkissä, ensimmäisiä kertaa sen selässä oltiin, kun se oli tullut meille ja noin kolmevuotias.
Selkään nousu oli Pepin kanssa eri helppoa, kuin esimerkiksi Ramsun tai monien muiden meillä olleiden nuorten kanssa. Alussa vain satulaan painoa, ja siitä sitten lopulta istumaan. Ja vain lyhyitä hetkiä kerrallaan, ettei rupea nuorta ärsyttämään. Siitä sitten on hyvä lähteä taluttajan kanssa liikkeelle.

Tosiaan, Peppi oli siinä vaiheessa oikein fiksu, ja niin kiltti että pystyimme kapuamaan vain aitauksessa kyytiin.
Sen jälkeen alettiin lähteä maneesissa liikkeelle. Alussa taluttajan kanssa, mielellään molemmilla puolilla olevien. Siitä äänen avulla, ja pehmeillä kuskin avuilla eteenpäin. Siinä käynti,ravi ja siirtymiset. Siitä voi siirtyä liinaan, ja tehdä samoja asioita liinassa, ns ilman taluttajaa. Ennen sitä hevosen tulee osata liikkua liinassa, muuten hommasta tulee hankalaa !
Liinassa jatkaa samoja asioita, ja lisää siihen laukan. Maassa oleva ihminen hoputtaa ja käskee laukan, ja kuski antaa avut ja on kevyesti kyydissä laukassa.

Kun tätä on hetken aikaa tehty, ja hevonen ymmärtää ohjan, niin  voi päästää irti liinasta, ja tehdä samoja asioita kuin aiemminkin uraa pitkin. Laukkaa useimmiten vain pitkille sivuille, ja vähä kerrassaan lisätä tehtävien vaativuutta. Eli alkuun paljon loivia teitä, ja kaarevia uria. Tekee ympyröitä, ja vähä kerrassaan pienentää niitä pienemmiksi.
Kun hevonen osaa perusasiat, minä ainakin Pepin kanssa harjoittelin peruutuksen. Pehmeästi ohjasta, ja kun hevonen liikahtaa vähänkään taakse, niin kehuu!
 Kehuminen alkuvaiheessa muutenkin tärkeää!
Peruutuksen opetuksen alkuvaiheessa, en ainakaan itse käyttänyt pohjetta juuri ollenkaan, sillä Peppi olisi hämmentynyt siitä aivan liikaa. Hieman myöhemmin peruutuksen ollessa helpompi, lisäsin siihen pehmeästi pohjetta, ja Peppi ymmärsi sen siitä hyvin.
Sen jälkeen lähdettiin opettamaan väistöjä. Sen aloitin valmentajan avustuksella. Alkuun otimme vain käynnissä. Kävelimme keskihalkaisijan vieressä, ja ulko-ohjalla ja sisäpohkeella ohjasin ponin uralle, ilman mitään väistöaskelia tai sisäohjan apua. Kun Peppi hoksasi reitin, lähdin vaatimaan sitä rauhallisemmaksi, ja menemään suorempana, ja tadaa, poni tekee hetken päästä väistöä.
Samaa asiaa tehtiin myös ravissa, mutta pitää muistaa keventää, koska tasapaino ei nuorella siinä vaiheessa ole vielä kovin hyvä.
Taivutus lähdettiin opettamaan vasta kun väistöt olivat hyvät.
Ympyrää pitkin, ja siinä pyydettiin pienoista väistöä, ja kun tuli liikahdus ulos, lisättiin sisäohjalla päätä sisään, ja hetkeä myöhemmin poni osasikin myös taivutukset !
Pepin kanssa, homma on ollut aika helppoa, en osaa sanoa millaista se on innokkaammilla, tai muuten vain häslemmillä nuorilla, mutta tuollaisen rauhallisen nuoren kanssa ollut hyvä aloittaa, ja näillä on menty eteenpäin !
Ja loppuun asiaan liittymätön video pepistä:3